Kauneus.com - sisäisen ja ulkoisen kauneuden verkkolehti

Iho ei ole kuin kangas tai vuota, josta voisi sanoa, että hoida sitä näin tai noin. Iho elää ja muuttuu jatkuvasti. Jokaisen iho on erilainen, ja saman henkilön iho muuttuu tilanteiden ja terveydentilan mukaan. Tietenkin samat lainalaisuudet ja perusrakenne pätevät, mutta sille, jolla on silmää lukea ihoa, riittää paljon mielenkiintoista tulkittavaa.

Iho on sikäli eriytymätön elin, että siinä on säilynyt varhaisen sikiöajan "kaikkitoimisuus"; iho hengittää, erittää, suojaa, lämmittää, viilentää. Se heijastaa kaikkia eri sisäelimiä ja rauhasia toimittaen myös jossain määrin niiden tehtäviä. Siksi ihoa voi lukea kuin avointa kirjaa. Vallalla ovat tapa puhua "kuivasta", "rasvaisesta" tai "sekaihosta" on ainakin ammattilaisen kannalta riittämätön. Se pitää myös sisällään ajatuksen, että kysymyksessä olisi jonkinlainen loppuiän jatkuva ennustus tai tuomio. Iho muuttuu kun ihminen muuttuu, vaikkakin epätapainoon joutuneen ihmisen iholla onkin taipumus reagoida juuri tälle henkilölle tyypillisellä tavalla.

Ihoa voi hoitaa ja ihon kautta voi hoitaa. Iho on elävä barriääri sisäisen ja ulkoisen maailman välillä. Siten iho on yhteydessä niin ihmisen sisäiseen kuin ulkoiseenkin maailmaan. Kuivan, rasvaisen, ärtyneen jne. ihon takana on jokin syy, asiaintila joka näyttäytyy erilaisin oirein. Iho palautuu ihanteelliseen tilaansa, kun syy poistuu. Syy taas voidaan poistaa erilaisin sisäisin tai ulkoisin keinoin. Jälkimmäisestä mainittakoon aromaterapia ja erilaiset manuaaliset rentoutusmenetelmät ja energiahoidot. Sisäisistä taas esimerkiksi ruokavalio tai lääkitys.

Vanha intialainen kulttuuri on lähestynyt tätä(kin) kysymystä eri elementtien ja ns. doshien kautta. Elementtejä ayurveda tunnistaa viisi: tila, ilma, tuli, vesi ja maa. Näitä yhdistämällä saadaan esiin kolme erilaista päädoshaa ja joukko aladoshia. Kaikkia elementtejä on kaikissa ihmisissä, mutta jokainen ilmentää täysin uniikkia doshien keskinäistä tasapainoa. Jossakussa on ilma (vata) pääosassa, toisessa taas tuli (pitta) kolmannessa maa ja vesi (kapha).

Yksinkertaisuuden vuoksi voidaa ilma/tila-elementin ihmistä kutsua vata-tyypiksi, tuli/veden pittaksi, maa/vesi-elementin kapha-tyypiksi. Kun tiedetään, että ihon "ongelmat" johtuvat tasapainon häiriintymisestä suuntaan tai toiseen, katsotaan ayurvedan parissa että ihminen - ja iho - tulisi saattaa takaisin juuri tähän edellä mainittuun omaan henkilökohtaiseen dosha-tasapainoonsa.

Vata näkyy ihossa kuivuutena. Kun Vata-tyyppinen henkilö stressaantuu, hänen ihonsa käy entistäkin kosteusköyhemmäksi. Siihen tulee pienen pientä pintaryppyä, joka vähitellen muuttuu syvemmiksi uurteiksi. Vata-tyypin iho on nuorena kaunis ja kuulas, mutta myös ohut. Kiire ja nopea liikkuminen lisää vataa kaikilla ihmisillä, ja iltaan mennessä jokainen on kerännyt itseensä vataa; ihoa alkaa pinnasta kiristää.

Pitta-tyypin iho-ongelma on ärtyminen, punoitus ja laajentuneet, näkyvät pintaverisuonet. Kun pitta-ihminen stressaantuu alkaa hän "käydä kuumana". Hän hikoaa helposti - myös kasvoista. Tulehdukset ovat tyypillinen piirre pitta-ihmisillä; silmät saattavat tulehtua ja iho ärtyilee. Pitta ei pidä auringosta ja hänen ihonsa on usein pisamainen ja helposti auringossa palava.

Kapha-iho on öljyinen laajentunein huokosin. Nuorena saattaa akne olla kiusana. Piirteet veltostuvat helposti ja kaksoisleukaa saattaa tulla jo nuorella iällä. Plussapuolella on sitten runsaat taipuisat hiukset ja kauniin levolliset silmät kaartuvin silmäripsin. Iho on sileä ja tasainen.

Onneksi kaikki yllä kuvatut iho-ongelmat eivät koskaan satu samalle henkilölle, vaan ovat "dosha-sidonnaisia". Vain jos henkilössä kaikki elementit ovat saman suuruiset ja tämä ihminen joutuu elämään vaativassa stressitilanteessa, saattaa kokonainen iho-ongelmien rypäs puhjeta.

Kaikki paraneminen on viime kädessä "omaa tekoa"; vain ihminen itse voi parantaa itsensä. Lääkkeet ja hoidot saattavat tehdä sen helpommin mahdolliseksi. Sama pätee tietenkin myös ihoon; iholle voi antaa vinkin, vihjeen tai mallin toimia täydellisesti. Luonto on tässä suureksi avuksi. Kasveilla ja mineraaleilla on oikein käytettynä mahdollisuus autaa ihoa auttamaan itseään.

On haitallista tarjota iholle ulkoapäin sitä mitä se näyttää tarvitsevan; se vain laiskistaa entisestään ihon omia ylläpitovoimia. Kun rasvaköyhälle iholle antaa ulkoapäin rasvaa, ihon "äly" lukee viestin " ..rasvaakin on tarpeeksi", eikä aktivoidu tuottamaan sitä. Vielä pahempi on antaa iholle rasvaista yövoidetta nimenomaan yön ajaksi, universaali rytmi kun määrää ihmisen ihon toimimaan tuolloin kuonaa poistavasti ja hengittävästi. Voiteen vuoro on päivällä, jolloin iho "ottaa itseensä" ja tarvitsee toisaalta myös suojaa.