![]() |
|||||||||||||
|
|
|||||||||||||
|
|
|||||||||||||
|
|
|||||||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|||
|
|
|||||||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|||||||
|
|
![]() Teksti: Ulla-Maija Andrejeff Hengityksen rytmi ja syvyys vaikuttavat mielentilaamme. Mitä hitaammin hengitämme, sitä paremmin hallitsemme itsemme. Hengittäminen on ensimmäinen, minkä opimme maailmaan tullessamme. Ellemme oppisi, emme olisi täällä. Kaikki siis hengitämme, yksi yhdellä, toinen toisella tavalla. Moderni stressipoukkoilija ihmiseksi on saattanut kutakuinkin kokonaan menettää yhteyden hengitykseensä, ja rimpuilee sitten elämässään kuin mato koukussa tai kala kuivalla maalla. Ajassamme on kuitenkin eräs lohdullinen pirre se, että yhä useampi länsimainen on löytänyt joogan aarrearkun; ja ensimmäisenä sieltäkn nousee nimenomaan hengitys. Ilma sisältää hapen lisäksi myös elintärkeää energiaa, pranaa. Muinaiset joogamestarit arvostivat hengitystä pikemmin pranan takia kuin hapen tai sen fyysisten etujen vuoksi. Nykyajan stressitapauksista kärsiville hengityksen kaikki edut ovat tarpeen. Itämaissa elinikä määritellään vuosien sijasta hengitysten lukumäärällä, eli mitä hitaammin hengität, sen pidempään elät terveenä. Nopeasti ja pinnallisesti hengittävä kuolee aikaisemmin kuin hitaasti syvään hengittävä. Syvä hengitys virkistää kehon järjestelmiä ja lisää mielen tasapainoa. Mielenterveydelisesti hengitysrytmin tiedetään olevan suoraan verrannollinen tajunnan liikkeisiin. Rauhattomuus tekee hengityksen epäsäännölliseksi synnyttäen noidankehän, jossa rasittunut ihminen hengittää nopeasti puhkuen, pinnallisesti pihisten tai vaivalloisesti ähkien, mikä puolestaan johtaa riittämättömään hapen saantiin ja lisää mielen ailahteluja entisestään. Hallitessamme hengityksen voimme kontrolloida ajatusten epävakaisuutta. Hengityksen tietoinen hidastaminen rauhoittaa mieltä ja viilentää kuohuvia tunteita. Useimmat meistä hengittävät noin 15-20 kertaa minuutisa ja kun tämä vielä kiihtyy stressin iskiessä, mieli häriintyy ja alamme käyttäytyä järjettömästä. Mieli seuraa hengitystä. Hengityksen kontrollointi herkistää tunnistamaan mielen liikkeet ja avaa näkemään aikaisemmin havaintokyvyn ulottumattomissa olleita asioita. Tietoinen hengittäminen on vaikuttavaa, ja sen hallitseminen yhdistää mielen kehon ja hengen täydellisesti. Hengittämisen taito Oikea hengittäminen vaatii, että lakkaamme hengittämästä pinnallisesti pelkästään keuhkojen ylälohkoilla ja ryhdymme vetämään keuhkot kokonaan täyteen arvokasta elinvoimaa (pranaa) sisältävää ilmaa. Hengityksen on mentävä palleaan asti. Jos olet kokonaan unohtanut, miltä luonnollinen hengitys tuntuu ja näyttää, tarkkaile vauvan, kissan tai koiran hengitystä. Vauva hengittää syvälle keuhkojen alaosaan, jolloin pallea ja vatsa pullistuvat tasaisesti sisäänhengityksen ja supistuvat uloshengityksen rytmissä. Oikeassa, normaalissa ja rennossa hengityksessä vatsa ja pallea pullistuvat hengittäessämme sisään Kun hengitämme ulos, vatsa ja pallea vetäytyvät sisänpäin. Mikäli rintakehäsi pn pingottunut, voi syvä hengittäminen aluksi tuntua vaikealta. Mitä ahkerammin harjoittelet, sitä enemmän rintakehän alue avautuu. Hsekä sisään- että uloshengitys tapahtuu nenän kautta. Hidasta hengitystäsi Hengityksen tahti vaikuttaa mielentilaan. Mitä hitaammin ja syvemmin hengität, sitä tasapainoisempi on mielesi. Kun olet oppinut oikean hengitysrytmin, on aika laajentaa keuhkoja hidastamalla hengitystä. Ahkera harjoittelu palkitsee sinut lisäämällä kestävyyttäsi ja kymmenkertaistamalla suvaitsevaisuuttasi sekä itseäsi että muita kohtaan. Tietoinen hengittäminen on mainio meditaatio. Kun hidastat hengitystä kahdeksaan hengitykseen minuutissa, eli kun hengität sisään ja sisään korkeintaan neljä sekuntia ja ulos neljä sekuntia, ja kun jatkat tätä hidasta tasaista rytmiä, aivolisäke alkaa erittää nektariiniaan. Aivolisäke, joka on koko umpijärjestelmän keskus, toimii porttina ajatuksen käskyvoimalle. Tarkkaile tuntemuksiasi. Hidas hengitys vie nopeasti rentoutuneeseen mielentilaan. Jos edelleen hidastat hengitystäsi niin, että hengität korkeintaan neljä kertaa minuutissa, käpyrauhasen toiminta virkistyy ja saavutat syvän meditaatiotilan. Koet suuren mielenrauhan suomaa autuutta. Kun mieli tulee meditatiiviseksi eli neutraaliksi ja intuitiiviseksi, sisäinen tietämyksesi alkaa alkaa vahvistua. Lähde: Irene Hopkins: Kundaliinijooga, sisäisen voiman lähde. Unio Mystica
Keskustelua artikkelista
Aloita uusi keskustelu artikkelista
|
|||||||
|
|
|
|||||||
|
|
||
|
|
|
|